Osa 1/4: Mitä on fan fiction?
Fan fiction (fan fic, fanfic, fic, fanifiktio, faninovelli) on 1950-luvun puolivälin jälkeen esille noussut kirjallisuudenlaji. Esille noussut, ei syntynyt, koska jopa jotkin Raamatun kirjoista voidaan oikeastaan fanficiksi laskea!
Fan fiction tarkoittaa sitä, että kirjoittaja hyödyntää olemassa olevan versen, eli aihemaailman henkilöitä, paikkoja ja sääntöjä. Fanfic on tapa iedä faniutensa uudelle tasolla passiivisesta odottelusta ja kuluttamisesta kohti aktiivista omaksumista ja osallistumista. Se hakee kirjoittajiensa rakastaman kulttuurituotteen rajoja ja kirjoittamattomia sääntöjä, ja tarjoaa faneille sitä mitä he eniten haluavat, eli nähdä lisää lempihenkilöidensä elämää. Fanfic on läheistä sukua larppaamiselle, fanitaiteelle ja muulle osallistuvalle fanitukselle.
Fanfic-yhteisön koko suorastaan räjähti internetin synnyttyä, mikä oli sekä hyvä että huono asia. Hyvä siksi, että kuka tahansa saattoi nyt saada teoksensa laajempaan levitykseen ja saada kritiikkiä ja palautetta teksteistään. Huono siksi, että kun julkaisemisesta tuli niin vaivatonta, kaikki hätäisimmätkin räpeltäjät pääsivät tarttumaan toimeen. Joidenkin genrejen ja fandomien osalta kävi niinkin huonosti, että porukkamäärän paisuttua yli äyräidensä taso laski, ja parhaat kirjoittajat menettivät kiinnostuksensa koko aiheeseen.
Joillekin kirjoittajille fanfic on astinlauta, tapa kokeilla siipiään ennen originaalifiktion luomista. Toisille fanfic on se ainoa oikea kirjallisuuden laji. Yleinen harhaluulo on, että fanficin kirjoittaminen olisi jotenkin helpompaa kuin originaalin kaunokirjallisuuden. Itse asiassa se on usein jopa vaikeampaa, kun ei itse voi luoda käyttämänsä maailman kirjoittamattomia sääntöjä. Fanficin lukijat ovat armoton yleisö, jos kirjoittamassasi tekstissä henkilöt tekevät asioita jotka riitelevät kaikkea sitä vastaan mitä yleisesti hernkilöistä ajatellaan, kritiikki on murskaavaa. On suorastaan taiteen laji tuoda esille oma näkemyksensä canonin rajoissa. (Canon tarkoittaa tavallaan aitoutta, eli sitä että henkilöt käyttäytyvät kuten heidän voi olettaakin käyttäytyvän, esimerkiksi jos joku kirjoittaa tekstin jossa Lara hylkää uransa ja ryhtyy cancantanssijaksi, olisi kirjoittajan joko oltava niin taitava että pystyisi asian jotenkin canonin puitteissa selittämään, tai sitten juttu olisi niin out-of-character eli huonosti kirjoitettu Lara kannalta, että sitä ei viitsisi lukea).
Jos haluat lukea lisää tästä kirjallisuudenlajista, surffaa osoitteeseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Fan_fiction . Löydät sieltä oivan esittelyn fanficin historiasta, perustermistöstä ja motiiveista kirjoittaa ja lukea sitä. Valitettavasti suomenkielisessä wikipediassa ei vielä ole aiheesta artikkelia.
...........................................................................................................................................................
Osa 2/4: Laadukas TR fan fiction ja mistä sitä löytää
Kaikesta löytyy fan fictionia – jopa miinaharavasta! Ei ole siis ollenkaan hassua olettaa, että Larakin olisi inspiroinut ihmisiä jatkamaan elämäntarinaansa. Niin onkin tapahtunut.
Tomb Raider fanficin voi jakaa kolmeen kauteen.
1. Varhaiset työt
Tähän kuuluu kaikki se, joka kirjoitettiin joskus TR1 ja TR2 julkaisemisen aikoihin. Monet taitavimmista kirjoittajista aloittivat tällöin, mukaan lukien Geremy Carnes ja Sarah Crisman.
2. Kultakausi = klassinen kausi
TR-ficin historien todellinen loistokausi. Kaikki taitavat olivat aktiivisesti mukana, ja yhteisö eli ja kukoisti. Taso kipusi koko ajan ylöspäin, ja kiitos monien huippujen nousi ennen pitkää korkeammalle kuin missään muussa genressä. Lara keräsi ympärilleen asiansa vakavasti ottavia kirjoittajia sopivan kokoisen joukon, mikä varmaankin oli kovan tason salaisuus. Moni aloittelevampi varmaankin pelkäsi hypätä mukaan tähän peliin, mikäli oli hyvin ymmärrettävää. Myös erilaiset kirjoituskilpailut kukoistivat.
3. Post-AoD, post-leffat –kausi
Kuin Rooman valtakunnan rappio. Hardcore-faneista monet ajautuivat pois ydinfaniudesta, ja elokuvat ja AoD jakoivat mielipiteet. Toisaalta ne taas keräsivät faneiksi aiempaa nuorempaa ikäluokkaa, joiden kirjoitustaidot olivat valitettavasti ikää vastaavia. Suuri ongelma liittyen elokuviin oli niiden häpeämätön canonista poikkeaminen; valitettavasti uuden aallon kirjoittamista monet eivät tunne alkuperäistä Laran tarinaa ja siksi heille esimerkiksi totuus Laran isäsuhteestä on se, joka ensimmäisessä elokuvassa on kuvattu. Onneksi puhdasta leffapohjaista ficiä on aika vähän.
Lähes kaikki uuden aallon ficistä liittyy AoD:n. Nuoreen polveen on Kurtisin ja Laran romanssi vedonnut, ja se näkyy. Suurimpaan osaan tästä materiaalista ei koskisi edes Erkki tikullakaan, mutta onneksi joukosta löytyy harvoja helmiä; niitä vain on hyvin vaikea löytää. Tämän aikakauden klassikot odottavat vielä syntymistään jos ja kun niitä edes koskaan putkahtaa, joten kaikki suositukseni koskevat kahden aiemman kauden tekstejä ja kirjoittajia.
Uuden aallon kirjoittajista on syytä mainita yksi nimi, johon helposti netissä törmää: Katie Fleming. Katie on erittäin nuori, ja sattui voittamaan Coren järjestämän fanfic-kilpailun. Itse kilpailua on syytä kritisoida sikäli, että tuotantoyhtiön oli voittajaksi promootiosyistä pakko valita mahdollisimman viaton ja puhtoinen tapaus, eikä kyseiseen kilpailuun osallistunut klassisen kauden hardcorekirjoittajista kukaan, joten Katien voiton syy ei ollut läheskään puhtaasti hänen kirjoittajanlahjojensa taso. Verrattuna veteraanikollegoihinsa Fleming on nimittäin melkoisen aloittelija, ja hänen teksteistään puuttuu se tumma, dramaattinen, uutta luova sävy joka laadukkaalle TR-fiktiolle on ominainen. Katie kuitenkin kehittyy hatkuvasti, joten häntä on kyllä hyvä seurata.
Myös Nick Kismet vaikuttaa lupaavalta; hän on menestynyt viimeaikojen kirjoituskipailuissa sangen hyvin.
Suomenkielistä TR-ficiä ei ole ainakaan vielä juuri kirjoitettu, joten englanninkielen taito on käytännössä vaatimus TR-ficiin tutustumiseen. Tosin fanfic on myös ainutlaatuisen loistava tapa kohentaa omaa kielitaitoaan!
Varoituksen sana: mitä sitten ikinä teetkin, älä yritä etsiä laadukasta TR-ficiä osoitteesta fanfic.net. Lukuun ottamatta muutamaa harvaa klassisen kauden kirjoittajaa siellä velloo vain teini-ikäisten Kurtis&Lara-kevytromanssiparituksen fanien armeija.
Paras paikka lähteä etsimään laadukasta fanficciä on hypätä tutkimaan ainoaa arkistoa, josta löytyy kaikki oleellinen kultakauden materiaali, ja suurin osa varhaisemmastakin laatutekstistä. Osoite on http://www.croftcodex.net
...........................................................................................................................................................
Osa 3/4: Tomb Raider –fanficin mestareita
Kaikkia taitavia kirjoittajia on mahdotonta esitellä, joten valinta on osunut tässä niihin, joiden teokset edustavat sitä, mitä fanfic voi parhaimmillaan olla.
Sarah Crisman
TR-ficin grand old lady, joka yleisesti ottaen aina nimetään kaikkien aikojen parhaaksi TR-kirjoittajaksi. Koko genren historiaa katsoen väitteestä voi olla mitä mieltä haluaa, mutta Sarahin vaikutus TR-ficin kehitykseen on nykyisyyteen on kiistaton ja vahva. Hänen hengenpalonsa tuoda esille se Lara, jonka hän näki ja joka oli hyvin kaukana siitä muovirintaisesti bimbosta joksi Lara mediassa usein leimattiin, osaltaan raivasi tietä muillekin näkemyksille sankarittarestamme. Sarah on kirjoittanut sekä pitkää että lyhyttä, sekä huumoripitoista että vakavaa. Muutamia loistoteoksia mainitakseni voisin suositella vaikkapa seuraavia: ”Just Desserts”, ”Horror of Colney Heath”.
Ryan Foley
TR-ficin suureellisin ja amerikkalaisin kirjoittaja. Ryanin teksti ei meinaa aloillaan pysyä, sen verran eeppisestä materiaalista on kyse. Hänen päätyönään pidettävän ”Wonders of An Ancient Glory”n olen esitellyt alla. Muissa töissään Ryan on sovittanut klassisia myyttejä TR-muotoon, ja kertonut monia erittäin eheitä ja mukaansatempaavia tarinoita. Ryanin Lara on keskeisimmin sankari; sitkeä ja oikeudenmukainen taistelija ja johtaja, joka sujuvasti liikkuu magian ja huipputeknologian maailmojen välillä. Wondersin ohella on hyvä tarttua vaikkapa seuraaviin: ”The 9th Life”, ”Harbinger” (viimeksi mainittu on otollinen varsinkin leffan Sleepy Hollow faneille!).
Tim Radley
Moninkertainen kisavoittaja, moninkertainen kisatuomari. Tim Radley edustaa allekirjoittaneelle sitä, mikä fanficistä tekee hyvää: todellinen huipputason kirjoitustaito yhdistyneenä syvään rakkauteen lähdeteostaan kohtaan. Radleyn Lara on oman tiensä kulkija, joka on tehnyt virheitä, rakastanut ja kärsinyt, jolle yliluonnollinen on luonnollista ja arkeologia elämäntapa eikä pelkästään ammatti. Lara on maailmankaraisema selviytyjä, joka ei epäröi toimia, kun pakko on.
Dr Amazing
Moni tykkää, harva kehtaa sitä myöntää! Edellinen on kärjistys, jossa on totta toinen puoli. Dr Amazing on ehkä genren uskaliain kirjoittaja, jonka Lara-kuvaus välillä pullistelee canonin seiniä pelottavankin näköisesti, mutta hänen lähes räävitön komediansa on vain kertakaikkisen nautinnollista lukea. Laraparka joutuu milloin mihinkin seikkailuihin, yleensä vastoin tahtoaan Dr Amazing niin kutsutussa Swimsuit-trilogiassa, joka kolmanteen ja viimeiseen osaansa mennessä etenee ensimmäisen osan slapstickistä pikkuhiljaa todella brutaaliin draamaan. Todellisen takinkäännön Dr Amazing on kuitenkin tehnyt yhteiskirjoittamalla Sarah Crismanin kanssa mestariteoksen ”Goddess In My Graveyard”.
Ostercy
Myös originaaliromaanin ”Rhiannon Malvern” kirjoittanut Ostercy on TRfic-yhteisön sydän. Tämä monitoimija on kynäillyt muutamia todella ovelia klassikkoja, joissa soljuvaan tarinankerrontaan niveltyy usein melko kierojakin piirteitä. Jotkut tykkäävät, jotkut eivät – Ostercy ei ainakaan jätä ketään kylmäksi!
C. Mage
Mage on kirjoittanut sekä yksin että yhteistyössä Sarah Crismanin kanssa. Magen luomaa David Connorsia ovat lainanneet monet muutkin kirjoittajat, ja huolimatta mainion miekkosen Larasuhteen luonteesta hänet on aina otettu suopeasti vastaan. Mage kuvaa Laran harvemmin näytettyjä puolia, ja hänen tekstinsä ovat usein melko kepeitä ja tyyliltään jopa joskus lähellä Molieren kepeää komediaa. Myös vakavampia sävyjä tietysti toki löytyy.
...........................................................................................................................................................
Osa 4/4: Tomb Raider –fanficin helmiä (eli jostakin näistä on hyvä aloittaa)
Ryan Foley: Wonders of An Ancient Glory
Wonders on täysimittainen romaani; huikea järkäle jossa on harvinaisen suuri galleria erinomaisen kiehtovia sivuhenkilöitä. Wonders of myös kunnianosoitus Ryanin lapsuuden ja nuoruuden tärkeille teoksille Jurassic Parkista Witchbladeen. Intertekstuaalisuutta tämä romaani on nimittäin täynnä!
Tim Radley: Back to Life
Voitti ansaitusti Villa of Tokakeribyn arvostetun kilpailun, vaikka kilpaseura oli todella kovatasoista. ”Back To Life” kertoo, mitä ehkä tapahtui sen jälkeen, kun lopputekstit alkoivat rullata TR4:ssa jättäen pelaajan ihmettelemään, oliko Lara todella siirtynyt manan majoille. Back to Life on dramaattinen ja liikuttava, sen taustat hartaasti ja huolellisesti tutkittuja, ja dialogi melko korkealentoisesta aiheestaan huolimatta maanläheistä ja kaunista. Jos jotakin tekstiä pitäisi suositella elämän ensimmäiseksi TR-ficiksi, tämä voisi olla paras mahdollinen ehdokas.
Dr Amazing & Sarah Crisman: Goddess In My Graveyard
Tästä on vaikea sanoa mitään, ja vaikea sitä on myös luokitella. Hienovarainen, elegantti, dramaattinen, uutta luova, herkkä, säikyttelevä, hypnoottinen – kaikki termit sopivan tähän muttei mikään kuitenkaan täysin tyhjentävästi onnistu tavoittamaan tämän ficin henkeä. Paras vain lukea itse.
John Abney: Kailas
Klassikko jo syntyessään. Kertoo Laran nuoruuden kohtalokkaasta lento-onnettomuudesta, ja sitä seuranneesta henkiinjäämiskamppailusta luonnon ja oman kuolevaisuuden armoilla.
Dr Amazing: The Swimsuit Trilogy (= “The Swimsuit Edition”, “PTSD”, “Possession”)
Maailman suljetuin ja varjelluin arkeologinen kaivaus - johon edes Laralla ei suuresta kiinnostuksesta huolimatta ole ollut pääsyä – avataan sangen erikoiselle ryhmälle, johon Larakin liittyy päästäkseen saarelle, vaikka diiliin liittyykin runsaasti piirteitä, joihin hän ei todellakaan ole järin ihastunut. Helpon oloinen kulttuuriloma kuitenkin kääntyy joksikin vallan muuksi, kun muinaiset voimat ryöstäytyvät valloilleen. PTSD kertoo Laran yrityksistä selvitä siitä, mitä ensimmäisessä osassa tapahtui. Possession repii jälleen vanhat haavat auki, ja sekä kostonhimo että katumus johdattavat Laran tielle, josta ei välttämättä ole paluuta – ainakaan yhtenä kappaleena…
Kyseessä on sangen kiistanalainen teksti, jota ei kovin nuorille lukijoille voi suositella lainkaan. Meno yltyy aikamoiseksi monessa suhteessa, ja tyylilaji vaihtuu kevyestä hömpästä raakaan syöveriin, joka saa Indiana Jonesin seikkailut tuomion temppelissä näyttämään suorastaan pikkukakkoselta.
Tim Radley: Infestation
Jo silkka taustatarina ansaitsee kunniamaininnan, kuten myös ympäristökuvaus ja kulttuurihistoriallinen taustatieto, jota tämän kirjoittamisessa on hyödynnetty. Vanhat kaunat nousevat pintaan, kun Laran loma Haitilla muuttuu kostonhimoiseksi kummitusjahdiksi. Erittäin toimiva ja mukaansatempaava tarina, jota voi suorastaan pitää TR-ficin kirjoittamisen mallina.
...........................................................................................................................................................
Kuka tämän on kynäillyt?
Kirjoittaja on aloittanut fan fictionin kirjoittamisen vuonna 1998, ja siirtyi aiemmista genreistään Tomb Raideriin vuoden 2000 tienoilla. Useat tekstissä mainituista kirjoittajista hän tuntee henkilökohtaisesti, ja Tim Radley on ollut hänen editoijansa useita vuosia. Tekstiä hän on kirjoittanut noin 2000 sivun verran, ja päätöinään hän pitää kaikkia Tomb Raider –töitään (mukaan lukien muun muassa TR Communityn kilpailuvoittaja, romaanimittainen ”The Darkest Hour” sekä jaetulle 7. sijalle Village of Tokakeribyn kilpailussa yltänyt ”The Sadhana”) sekä romaanimittaista, jaetulle 2.-3. sijalle The Starbuck Awardsissa yltänyttä ”The X-Files: Will to Survive”-a. Myös hänen töitään voit löytää yllämainitusta The Croft Codexista. Vaikka hänet luetaan klassisen ajan ydinkirjoittajajoukkoon, ei hän tässä halunnut omia tekstejään ruveta nostamaan esille.
Kirjoittaja Heidi Ahlmen
